- Reset + PDFPrindi

"Viron uusi presidentti puhuu Niinistölle suomea ja henkivartijoilleen venäjää - mutta mitä hän ajattelee Venäjän aggressiivisuudesta?", Helsingin Sanomat

Presidentti Kersti Kaljulaidin pääpuheenaiheita Virossa on ollut vastakkaisasetelmien lieventäminen.
© Marko Mumm

20.10.2016

Kaja Kunnas


Viron uusi presidentti puhuu Niinistölle suomea ja henkivartijoilleen venäjää – mutta mitä hän ajattelee Venäjän aggressiivisuudesta?

Talsinki-ihminen Kersti Kaljulaid tekee torstaina ensimmäisen ulkomaanmatkansa Suomeen. HS julkaisee presidentin ensimmäisen haastattelun ulkomailla.


KUN Kersti Kaljulaid, 46, saapuu torstaiaamuna Viron presidenttinä ensimmäiselle ulkomaanvierailulleen, hän matkustaa aivan tavallisella matkustajalautalla. Vierailukohteessa Suomessa ei ole odotettavissa taivuttelua puolustusliitto Natoon liittymiseksi.

"Viron presidentti kunnioittaa Suomen kansan päätöstä siinä, kuinka järjestää puolustusyhteistyö kansainvälisellä tasolla. Tietenkin Viro on Naton jäsenenä tyytyväinen siihen, kuinka Suomi ja Ruotsi tekevät yhteistyötä Naton kanssa", Kaljulaid sanoo.

"[Puolustus]yhteistyölle ei ole parempaa pohjaa kuin kunnioittaa toistemme valintoja."

Vastakkainasettelujen lieventäminen on ollut presidentin pääpuheenaiheita Virossa. Suomen- ja Latvian-vierailujen jälkeen alkaa kotimaan kiertue venäjänkielisestä Virumaasta Koillis-Virossa.

Kaljulaid vastaa salamannopeasti kysymykseen, miten presidentti aikoo puhutella venäjänkielistä väestöä.

"Venäjäksi. Niin paljon kuin ruostunut venäjäni mahdollistaa."

ENNEN lähtöään Viron edustajaksi EU:n tilintarkastustuomioistuimeen Luxemburgiin kaksitoista vuotta sitten Kaljulaid johti Tallinnan lähellä Irun sähkövoimalaa ja puhui työssään venäjää. Presidentti Kaljulaid elvyttää venäjän taitojaan turvahenkilökuntansa kanssa.

"Toivottavasti ei ole suuri salaisuus, että osa turvahenkilökunnastani ei puhu viroa äidinkielenään. Aion harjoitella kieltä siellä, missä mahdollisuus on helpoiten tarjolla."

Luxemburgissa Kaljulaidin tapana oli harjoitella juoksulenkillä englantia ja ranskaa. Suomea Kaljulaid puhui Luxemburgissa tilintarkastustuomioistuimen suomalaisedustajien kanssa. Myös ensimmäinen puhelinkeskustelu presidentti Sauli Niinistön kanssa sujui suomeksi.

"Jatkuva kielen vaihtaminen pitää ajatuksen virkeänä ja avoimena erilaisten kulttuurien suhteen."

Tämä on oleellista Virossa, jonka väestöstä noin neljännes on venäjänkielisiä. Itä-Ukrainan sodan varjossa ryhmää käsitellään aika ajoin sisäisenä turvallisuusuhkana. Kaljulaidin mukaan näin ei ole.

"Emme leimaa ihmisiä sen mukaan, mikä on heidän näkemyksensä jossakin yksittäisessä kysymyksessä."

Venäjää tai viroa äidinkielenään puhuvien näkemyseroja esimerkiksi Ukrainan konfliktista selitetään usein Venäjän valtiollisten televisiokanavien vaikutuksella.

"Kaikki Viron asukkaat tietävät, mitkä ovat Viron näkemykset. Virossa on ajattelun vapaus. Ketään ei voi kieltää muodostamasta mielipidettään minkä tahansa tiedon pohjalta, joka on itselle oleellinen."

Eikä Kaljulaid edes usko, että venäjänkieliset erilaisine taustoineen olisivat kovin yksimielisiä. Mielipide-erot eri ryhmien sisällä ovat suurempia kuin niiden välillä, hän uskoo.

Viron valtiojohto on ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä poikkeuksellisen yksimielinen, eikä Kaljulaid poikkea linjasta.

"Venäjä käyttäytyy arvaamattomasti, on hyökännyt itsenäistä valtiota vastaan, rikkonut kansainvälisiä sopimuksia. Ei ole järkevää olla välittämättä sellaisesta kehityksestä."

VIRO pyrkii hoitamaan suhteitaan Venäjään EU:n puitteissa.

"Olemme erittäin tyytyväisiä, että EU on pysynyt yhtenäisenä suhteessa aggressiiviseen Venäjään."

Voiko Viro tehdä jotakin jännitteiden lieventämiseksi Itämeren alueella?

"Voimme yhdessä kumppaniemme kanssa EU:ssa ilmaista selvästi, että politiikka perustuu arvoihin."

Entä Viron presidentti?

"Presidentti voi aktiivisesti kehittää yhteistyötä kumppaneidemme kanssa niin, että näkemys pysyy yhtenäisenä."

SUOMEN-VIERAILUNSA koittaessa Kersti Kaljulaid on ollut virassa lähes kaksi viikkoa. Suostumuksensa presidenttiehdokkaaksi hän antoi neljä viikkoa sitten. Vauhti on poikkeuksellinen.

Viron parlamentti valitsi Kaljulaidin presidentiksi historiallisesti ainutlaatuisella tavalla vasta kuudennella äänestyskierroksella kompromissiehdokkaana. Uusi presidentti on säästynyt suuremmalta arvostelulta, mutta paine vaalijärjestelmän muutokseen on kasvanut.

Kaljulaid pitää keskustelua vaalijärjestelmän muutostarpeesta parlamentin, riigikogun, tehtävänä.

"Viro on parlamentaarinen tasavalta, ja muutoksesta vastaa ennen muuta parlamentti."

Kaljulaid ei valintansa jälkeen muuttanut presidentinlinnaan asumaan. Vaaleanpunainen linna Kadriorgin jalolehtipuiden ruskan loisteessa on työpaikka, jonne presidentti ajaa aamuisin autolla kaupungin reunalta Nõmmen omakotitaloalueelta. Luxemburgista muuttaneet kaksi nuorinta lasta oppivat kesällä kävelemään koulutiensä ja löysivät harrastuksensa Virossa.

"On kaikin puolin järkevää, että minä matkustan autolla kauemmaksi, ei perheeni."

Kuinka lapsiperheen ja presidentin viran yhdistäminen luonnistuu?

Kaljulaid huokaa. Hän odottaa, että myös miespuolisille valtiojohtajille esitettäisiin kysymys, ehtivätkö he jalkapallokentän reunalle.

Entä ehtiikö presidentti Kaljulaid?

"Ehtii."


Kaljulaid luottaa Talsinkin talousalueeseen


SUOMEN ja Viron suhteet presidenttiKersti Kaljulaid näkee Talsinki-ihmisen tavoin: Tallinna ja Helsinki ympäristöineen muodostavat yhä tiiviimmän talousalueen.

Pian Suomen ja Viron välille rakennetaan EU:n tuella kaasuputki Balticconnector, digitaalisia palveluja yhtenäistetään, ja joskus tulevaisuudessa voi valmistua junatunneli.

"Monet 20 vuotta sitten mahdottomina pidetyt asiat ovat totta, esimerkiksi, että Helsingin ja Tallinnan välillä lähtee laivoja kesäisin 15 minuutin välein", sanoo Kaljulaid.

"Junatunnelia en kuvittele ilman Rail Balticia."

BALTIAN läpi Berliiniin kaavaillun pikaradan, Rail Balticin, tarpeellisuudesta keskustellaan Virossa nyt kiivaasti.

Se helpottaisi matkustusta, ja rahti kulkisi ympäristöystävällisemmin pohjoisesta etelään. Nopea yhteys myös lisäisi rahtikuljetuksia, Kaljulaid sanoo.

Suomi ja Viro ovat saaneet EU:lta tukea junatunnelin tekeillä olevaan kannattavuuslaskelmaan. Rail Balticin rakentamisesta EU on varautunut kustantamaan 80 prosenttia.

Matkustajaliikenne Suomen ja Viron välillä on vuosittain lisääntynyt.

Suomessa asuu noin 70 000 virolaista, ja Virossa on noin 7 000 suomalaista. Suomelle tämä on merkinnyt muuttovoittoa ja työntekijöitä. Entä Virolle?

"Viro on voittanut sen, että he tulevat perjantaisin Viroon", sanoo Kaljulaid.

Paremman palkan perässä liikkuminen on osin ollut osa kehitystä. Kaljulaidin mukaan Viroa on onnistanut siinä mielessä, että Suomesta ja Ruotsista ei ole ylenpalttisen kallista eikä liian aikaa vievää matkustaa kotimaahan.

MITÄ Viro voi tehdä, ettei pienituloisten tarvitsisi muuttaa Suomeen toimeentulon vuoksi?

"Viron on kiivettävä keskimääräisestä palkkaloukosta."

Keskiarvopalkka Virossa on tänä vuonna noussut yli 1 100 euroon. Se on alle kolmannes Suomen keskiarvopalkasta.

Pohjoismaiset yritykset eivät enää muuta Viroon säästääkseen kuluissa.

"Nyt on meneillään muutos. Voimme yhdessä etsiä innovatiivisille ajatuksillemme paikkaa kansainvälisillä markkinoilla."

Palkkojen noususta on seurannut uusia ongelmia. Yritysten voitot ovat pienentyneet sen verran, ettei raha enää riitä uusiin sijoituksiin. Viron talouskasvu on lähes olematonta.

Ensimmäistä kertaa itsenäisyyden palautuksen jälkeisen 25 vuoden aikana Viroon muuttaa suunnilleen yhtä paljon ihmisiä kuin Virosta pois.


Kuka?

Kersti Kaljulaid

Viron ensimmäinen naispresidentti Kersti Kaljulaid on syntynyt Tartossa 30.12.1969, ja käynyt koulunsa Tallinnassa.

Kaljulaid on valmistunut geeniteknologiasta Tarton yliopiston luonnontieteellisestä tiedekunnasta ja liikejohtamisesta Tarton yliopiston avoimesta yliopistosta.

Uransa Kaljulaid on tehnyt talouden parissa. Hän oli pääministeri Mart Laarin neuvonantaja talousasioissa 1999 – 2002, ja johti Irun sähkövoimalaa 2002–2004.

Ennen yllätysvalintaansa presidentiksi Kaljulaid työskenteli 12 vuotta Viron edustajana EU:n tilintarkastustuomioistuimessa Luxemburgissa. Työnsä ohessa Kaljulaid toimitti Virossa yhteiskunnallisia radiokeskusteluja ja oli Tarton yliopiston hallituksen puheenjohtaja.

Kaljulaid puhuu viron lisäksi englantia, ranskaa, suomea, saksaa ja venäjää.

Kaljulaid on naimisissa virolaisen tietotekniikkainsinööri Georgi-Rene Maksimovskin kanssa. Kaljulaidilla on neljä lasta ja yksi lapsenlapsi.


Artikkel ajalehe Helsingin Sanomat veebilehel.